Bernerin sidosryhmä- ja juhlaseminaarissa Suvilahden Kattilasalissa valettiin luottamusta yrittämisen tulevaisuuteen. Seminaarin puhujat ex-pääministeri ja kansainvälisen politiikan vaikuttaja Carl Bildt, futuristi, tietokirjailija Elina Hiltunen ja filosofi, tietokirjailja ja globaalietiikan asiantuntija Maija-Riitta Ollila etsivät niin ikään ongelmien sijaan mahdollisuuksia ja vahvuuksia.

Pohjoismaat yhdistäköön voimansa

Carl Bildtin mukaan Pohjoismaiden yhteenlaskettu taloudellinen ja poliittinen painoarvo on syytä tuoda maailman tietoisuuteen niin kansainvälisen talousyhteisön (G20) kuin Euroopan Unioninkin piirissä.  -Yhteistyöhön täytyy sisällyttää Baltiankin maat ja eritoten Viro.

Pohjoismaiden valttina ovat vahvat, maailmanlaajuisesti tunnetut yritykset ja panostus tutkimukseen sekä kehitystyöhön. Teknologia ja siihen liittyen mm. biotieteet ja tekoäly ovat valtteja ja innovaatiot toivotetaan tervetulleiksi. Lisäksi Pohjoismaat ovat avoimia yhteiskuntia, joita noudattavat oikeusvaltion periaatteita, painottaa Bildt.

Nousevat globaalit jännitteet ja ongelmat hoituvat kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta yhteistyö on juuri nyt lievästi sanottuna hankalaa. Bildtin lista valtapolitiikan ongelmista on pitkä. Bildt lisää vielä sotilaalliset konflktit eri puolilla maailmaa ja varsinkin Lähi-idän.

-Ihmiskunnan olemassaolon haasteisiin kuuluu vielä ilmastonmuutos, ja asiat joita on vaikeampi ennustaa, kuten pandemiat, hän tiivistää.

– Suomi ja Ruotsi ovat pieniä valtioita, joiden kuuluukin olla huolissaan turvallisuudestaan. Varsinkin kun lähinaapuri on arvaamaton. Todennäköisesti vie vuosia ennen kuin tilanne normalisoituu. Carld Bildt ei usko, että kauppaa tai muuta yhteydenpitoa on Venäjän kanssa edes viiden vuoden kuluttua, saati kymmenenkään.

-Hyvää turvaa luo kuitenkin se, että liityimme yhdessä 30 vuotta sitten Euroopan Unioniin ja nyt olemme menossa Natoon.

Siksi Bildt toivoo vain, että Pohjoismaat ja Baltian maat tiivistävät rivejään tulevaisuutta ennakoiden. -Siten olemme vahvoja.

Tehdään itse ja otetaan vastuu

Tulevaisuuden edessä pitää olla nöyrä, mutta ei saa noyristellä, sanoo Forbes-listattu futuristi Elina Hiltunen.

Hiltunen kehottaa valmistautumaan siihen, että erilaisia asioita voi tapahtua, kuten viime vuosina on nähty. Siksi on syytä ryhtyä itse tekemään tulevaisuutta, laittaa faktat kuntoon ja käyttää mielikuvitusta. Voidaan aloittaa vaikka sillä, mitkä asiakkaiden mahdolliset uudet tarpeet ovat.Ilmastonmuutos ja ekokriisi ovat isoimmat asiat ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Hiltunen iloitsee siksi, että Bernerillä ovat vastuullisuusasiat hienosti ja rohkeasti esillä.

Jokaisen organisaation kaikkialla maapallolla täytyy tarttua toimeen. Sillä mm. veden ja ilmanlaadun suhteen on maailmanlaajuisesti terveyteen liittyvää eriarvoisuutta ja ratkaisijoita tarvitaan.

Hiltusen mukaan on helppo kysyä Miksi meidän pitää tehdä? Kun Kiina tai joku muukaan ei tee mitään.

Kauppatieteiden tohtorina Hiltunen näkee ilmastonmuutoksessa ison ongelman, mutta toisaalta myös liikevaihtoa ja uusia bisnesmahdollisuuksia.

Tulevaisuus tarvitsee roolimalleja, olkaa siis Bernerillä reilusti hyviä. Miettikää ympäristöä ja työoloja, hän kehottaa.

Ihmisyyden tulevaisuus

Miten ihminen voi parantaa kyvykkyyttään teknologioiden, kuten tekoälyn, avulla? Entä implantin, joka avaa yhteyden tietokoneelle? Vai olisiko syytä pitää ihminen luomuna, kun pelottaa, mitä tapahtuu, jos geeniperimää mennään muuttamaan, vaikkakin terveyden edistämiseksi.

Globaalietiikan asiantuntija Maija-Riitta Ollilla antaa tehtäväksi miettiä uhkien torjunnan sijaan mahdollisuuksia. -Uhat eivät voi olla bisnes, paitsi niille yrityksille, jotka keskittyvät uhkien torjuntaan.

Ollilan näkemys on, että tulevaisuudessa biologinen ja digitaalinen fuusioituvat. Jo nyt olemme biohakkereita ja mittaamme toimintojamme terveyden ja suorituskyvyn näkökulmasta.

-Tekoäly parantelee meidän kognitiivisia kykyjämme. Mitä tapahtuu nykyäänkin, jos kapula jää kotiin?

Chat GPT:stä ei ole tehty paljon tutkimusta, mutta sen verran, että ohjattua kirjoittamista varten käytetty Chat GPT lisäsi ihmisten tyytyväisyyttä työhönsä ja vähensi ihmisten välisiä eroja.

Ihmisen on vaikea hyväksyä, että tekoäly parantaisi hänen kykyään työntekijänä. Tekoälyä olisikin syytä korostaa tukiälynä, vinkkaa Ollilla.

Maailmalla on monilla suunnilla kehitteillä teknologiaa aivojen ja koneiden rajapintaan. Elon Muskin Neurolink-kokeilu on niistä tunnetuimpia ja kiistanalaisimpia.

Miksi pitäisi kehittyä sen sijaan, että saisimme vain olla, kysyy Ollilla. Kyllä ihmisellä on tarve tehdä kuten olympialiikkeen tavoitteissa: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Tärkeintä on silti neljäs sana, joka lisättiin tavoitteisiin myöhemmin. Yhdessä.

Ja kuten olympialiikkeellä myös Bernerillä asioita tehdään yhdessä, arvelee Ollila.

Anne Hyvönen
vapaa toimittaja